Charles Warren
Charles Warren (7. helmikuuta 1840 Bangor – 21. tammikuuta 1927 Weston-super-Mare)[1] oli brittiläinen kenraali ja arkeologi. Hän osallistui Ison-Britannian valloitussotiin eteläisessä Afrikassa, suoritti merkittäviä arkeologisia tutkimuksia Jerusalemissa ja toimi Suur-Lontoon poliisikomentajana vuosina 1886–1888.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotilasuran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Warrenin isä oli kenraalimajuri Sir Charles Warren.[2] Warren kävi koulunsa Cheltenham Collegessa, minkä jälkeen hän hankki upseerin koulutuksen Sandhurstin ja Woolwichin sotilasakatemioissa. Hän erikoistui maanmittaukseen ja aloitti palveluksena Royal Engineers -joukoissa vuonna 1857. Warren kohosi vuoteen 1869 mennessä komppanianpäälliköksi ja sai vuonna 1875 majurin arvon.[3] Hän osallistui vuosina 1861–1865 maanmittaukseen Gibraltarilla ja oli sen jälkeen opettajana Chathamin pioneeriopistossa.[4]
Arkeologiset kaivaukset Jerusalemissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Warren oli Palestine Exploration Fund -tutkimusseuran perustajajäsen ja kuului vuodesta 1871 sen johtokuntaan. Ollessaan vielä nuori luutnantti hän johti vuosina 1867–1870 ensimmäistä seuran rahoittamaa merkittävää tutkimushanketta, arkeologisia kaivauksia Jerusalemin Temppelivuorella.[5] Ottomaaniviranomaiset kielsivät kaivaukset itse vuorella, joten Warren keskittyi sen välittömään ympäristöön, erityisesti etelänpuoleiseen Daavidin kaupungin kukkulaan.[6] Kaivauttamalla maanalaisia tunneleita hän tavoitti osan Jerusalemin temppelialueen ulkomuurista ja löysi muun muassa Ofelin ympärysmuurin.[5] Warren joutui palaamaan terveyssyistä Englantiin vuonna 1870,[4] mutta palasi myöhemmin tutkimaan muuta Palestiinaa. Hän julkaisi teokset The Recovery of Jerusalem (1871) ja Underground Jerusalem (1876) sekä Claude Reignier Conderin kanssa tämän tutkimuksiin pohjautuvan selvityksen The Survey of Western Palestine (1884).[5]
Warrenin kaivaukset Jerusalemissa olivat aikanaan uraauurtavia. Hänen niistä julkaisemansa selvitys oli tärkein Herodeksen temppelin muureja koskenut nykyaikainen lähde aina vuoden 1968 kaivauksiin asti. Warrenin teoriat Temppelivuoren historiasta ja topografiasta ovat nykyään pääosin vanhentuneita, mutta hänen huolellisesti tallettamansa ja muistiin kirjaamansa esinelöydöt ovat edelleen hyödyllisiä tutkimukselle.[5] Warrenin kaivaustensa yhteydessä vuonna 1867 löytämä pystysuora maanalainen onkalo, joka yhdistää Giihonin lähteen kukkulan huippuun, tunnetaan nykyään Warrenin kuiluna.[6]
Palvelus Afrikassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Warren palveli useaan otteeseen sotilastehtävissä eteläisessä Afrikassa. Vuonna 1876 siirtomaaministeriö määräsi hänet kartoittamaan Läntisen Griquamaan ja Oranjen vapaavaltion rajaseutua.[4] Hän osallistui vuosien 1877–1878 xhosa-sotaan ja sai haavoituttuaan ylennyksen everstiluutnantiksi.[7] Warren nimitettiin vuonna 1879 johtamaan Läntisen Griquamaan hallintoa, mutta hän palasi seuraavana vuonna Chathamiin maanmittauksen yliopettajaksi.[4] Vuonna 1882 amiraliteetti lähetti hänet selvittämään Siinailla kadonneen Edward Henry Palmerin arkeologisen retkikunnan kohtaloa,[4] minkä jälkeen hän sai ritarin arvon.[7] Kenraalimajuriksi ylennyt Warren komensi talvella 1884–1885 sotaretkeä, jolla Betšuanamaa vallattiin osaksi Brittiläistä imperiumia.[4][3] Vuonna 1886 hän oli jonkin aikaa varuskunnan komentajana Suakinissa Sudanissa.[3]
Poliisikomentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Warren toimi Suur-Lontoon poliisitoimen (Metropolitan Police) komentajana vuosina 1886–1888. Kuuluisin tänä aikana sattunut rikostapaus olivat vuoden 1888 selvittämättömiksi jääneet Viiltäjä-Jack-murhat Itä-Lontoon Whitechapelissa. Warren pyrki murhasarjan aikana estämään levottomuuksien puhkeamisen muun muassa määräämällä poistamaan erään murhapaikan läheltä löydetyn juutalaisvastaisen seinäkirjoituksen, niin sanotun Goulston Streetin seinäkirjoituksen, jonka mahdollisesta yhteydestä murhiin on myöhemmin kiistelty.[5][8] Warren erosi poliisikomentajan tehtävistä ajauduttuaan erimielisyyksiin sisäministeriön kanssa.[3]
Buurisota ja myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1889–1894 Warren oli brittiläisen varuskunnan komentajana Singaporessa. Hän sai ylennyksen kenraaliluutnantiksi. Toisessa buurisodassa vuonna 1900 Warren komensi brittien 5. divisioonaa. Hän kärsi tappion buureille Spion Kopin taistelussa ja joutui arvostelun kohteeksi, mutta onnistui myöhemmin saavuttamaan voiton Pieters Hillin taistelussa, mikä auttoi Ladysmithin vapauttamisessa buurien piirityksestä. Buurisodan jälkeen Warren oli komentajana Kapmaassa, sai vuonna 1904 kenraalin arvon ja vetäytyi vuonna 1905 palveluksesta.[3] Hän kuoli 86-vuotiaana keuhkokuumeeseen kotonaan Englannissa.[4]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1875 julkaisemassaan teoksessa The Land of Promise Warren kannatti juutalaisten muuttoa Palestiinaan. Hän oli myös yksi Robert Baden-Powellin perustaman partioliikkeen varhaisista tukijoista sekä innokas vapaamuurari.[5]
Warren esiintyy hahmona monissa Viiltäjä-Jack-tapausta käsittelevissä elokuvissa ja muissa fiktioteoksissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Charles Warren (1840-1927) (ranskaksi) Ranskan kansalliskirjasto. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Keith Surridge: Warren, Sir Charles (englanniksi) Oxford Dictionary of National Biography. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c d e General Sir Charles Warren (englanniksi) The Palestine Exploration Fund (Internet Archive). Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c d e f g General Sir Charles Warren (englanniksi) Ladysmith & District Historical Society. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c d e f Sir Charles° Warren (englanniksi) Jewish Virtual Library. Viitattu 2.2.2020.
- ↑ a b Charles Warren (englanniksi) City of David and Ir David Foundation . Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b Warren, Charles (englanniksi) Casebook: Jack the Ripper. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Howard Brown & Neil Bell: The Goulston Street Graffito Debate (englanniksi) Casebook: Jack the Ripper. Viitattu 6.4.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charles Warren Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
